Kyse ei ole lisääntymisen biologiasta tai ajasta ennen tuomionpäivää.
Tänään, välitilan huipulla, en kykene keskittymään kuin arkisimpiin asioihin. Työnteko, siivous, kirjoittaminen (vaikeaa kylläkin) sujuvat sumussa toilailun ohella. Parin päivän sisällä valikoituu suunta kolmesta mahdollisesta. Ylös, oikealle ja alas. Suunta ylös on tietty toivottava. Oikealle kulkeminen on sekin etenemistä - joskin sivusuunnassa. Alaspäin ei ole niin paha kuin kuvittelisi. Se merkitsee enemmänkin välitilan jatkumista, paikallaan polkemista, ei tippumista.
Silloin voi toki keskittyä huolettomampiin asioihin. Keskiviikon puoluejohtajiin, 2006 vuoden musiikkiin ja säännöllisiin työaikoihin. Mikäs siinä, yhteiskunta tarjonnee tulevaisuudessakin mahdollisuuden olla kehittymättä.
Huomenna on siis tärkeä päivä.
Tavoite on jäsentää aikaa ja ajatuksia kirjoittamalla äärettömään. Aihealue täsmentyy täsmentäen ja/tai luonnostaan. Tavoite on jäsentää konkretiaakin. Välitilasta käsin en jaksa ottaa kantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti